''Aak, pitaa kaantya takas, mopokortti unohtu!'' Eika tarvii arvata kummalta.. Lahdimme siis ensimmaisen kerran skoottereilla liikenteeseen. Ja ensimmaisen viiden minuutin aikana (onneksi muistin ajoissa kortin..) rikoin liikennesaantoja kaksi kertaa. Ajoin hieman pain punaisia, kun en tajunnut pysahtya aivan viivan taakse ja toisella kertaa ajoin ilman valoja (huom, paasaantoisesti paikalliset ajavat ilman valoja valosalla). Onneksi vain toisella kertaa sain sakot joka oli n. 3,5e. Tata seurasi seuraavaa: poliisiseta kovasti piti ulkonaostani ja tarjoutui saattamaan meidat maaranpaahamme. Saimme siis yhden poliisin saattueen melkein Sanurille asti Jota kuitenkin seurasi myohemmin viela seuraavaa: Poliisiseta halusi antaa numeronsa, jotta voisin soittaa, mikali tulisi ongelmia virkavallan kanssa. No mikapa ettei. Enpa ajatellut, etta kun annan puhelimeni jotta voi napytella itse, han voi soittaa siita omaansa.. Olikohan poliisiseta sitten yksinainen (?) illemmalla kun tekstiviestitti: ''Good night, how are you my darling? I am Wayan and you love me?'' -->''Hello Mr. Wayan! We are in a bar at Kuta and it is very noisy (yritti soittaa..). You very kind police officer but I have a boyfriend in Finland. Thank you very much for your help!'' --> ''You drink? I LIKE DRINK'' --> No I never drink, I dont like.. --> ''Ok, good night''... Etta nain :D

Ajoimme eilen siis Sanurille ja sielta etelan kautta takaisin kotiin, jonka jalkeen kavimme viela AE:n jarjestamassa iltamassa Kutalla. Ajoissa kotiin taas ja seuraavana paivana jalleen skoottereilla liikenteeseen. Nyt lahdimme kohti Ubudia, joka on hieman pohjoisemmassa Etela-Balia. Ei oikeastaan mikaan erikoinen paikka. Ei kayty edes Monkey Forestissa, kun ei jaksa agressiiviset vapaana hyppivat apinat juuri kiinnostaa.. Mutta kaytiin kasvohoidossa ja mina lisaksi manikyyrissa Maksoi noin 8e kasvohoito+manikyyri lakalla ja kukkakuviolla. Ja asken kavin omilla hoodeilla kampaajalla (mun hiukset leikkas sellainen ihQ aasialaispoitsu), joka maksoi pari euroa. Aika kallista

Taytyy kylla sanoa, etta on ollu hauskaa ajella! Tienviittoja ei juurikaan ole, eika teitten nimiakaan pahemmin ilmoitettu, joten paras vaihtoehto on kysella kanssa-ajelijoilta miten paasee maaranpaahan. Tama onnistuu ihan vauhdissakin kun skoottereilla kulkevia on paljon!! Onneksi paikalliset ovat aarimmaisen ystavallisia ja auttavat aina Tanaan eras mopoilija sattumalta kuuli kun kysasin joltain toiselta tieta Ubudiin ja huusi vauhdissa seuraamaan, niin nayttaa tien! Luulen, etta iso osa Balin viehatysvoimaa ovat juurikin nama paikalliset balilaiset, joiden elamaa karman laki suuresti ohjailee.